Kruununhaan yläasteen koulu

Kruununhaka, Helsinki
Valmistumisvuosi: 2021
Laajuus: 5 400 brm2 (perusparannus)
Rakennuttaja: Helsingin kaupunki

Kruununhaan koulun alkuperäisen, punatiilisen rakennuksen suunnitteli Onni Törnqvist vuonna 1897 ja se valmistui vuonna 1899. Vuoden 1944 pommituksissa vaurioitunut rakennus korjattiin ja sitä laajennettiin Hilding Ekelundin ja Lasse Björkin laatimien suunnitelmien mukaan vuonna 1950. Rakennuksen vanha osa on viisikerroksinen. Se yhdistyy tiililaattapintaisen nivelosan kautta rapattuun, kolme kerrosta korkeaan laajennusosaan. Rakennukset ovat massiivitiilirakenteisia betonisin välipohjin ja punatiilikatoin.

Rakennukseen tehtiin laaja talotekninen uudistus, jonka yhteydessä koulun opetustiloja korjattiin ja muutettiin paremmin uuden opetussuunnitelman ja -metodien tarpeisiin sopiviksi. Rakennukseen sovitettiin yhdisteltävät ja muunneltavat monikäyttötilat, pienryhmätilat ja itsenäiseen työskentelyyn sopivat tilat sekä hyvin varustellut teknisen työn tilat, kotitalouden opetuskeittiöt, tekstiilityötilat ja kuvataiteen opetustilat. Myös opetus- ja muun henkilökunnan tilat ja oppilashuollon tilat sekä liikuntasali uussittiin. Peruskorjauksen yhteydessä parannettiin koulun paloturvallisuutta ja esteettömyyttä. Pihan muutoksella ja korjauksilla lisättiin viihtyisyyttä ja liikuntaan houkuttelevuutta.

Agricolankatu 1-3

Kallio, Helsinki
Valmistumisvuosi: 2019
Laajuus: 7 976 brm2 (peruskorjaus väistötiloiksi)
Rakennuttaja: Helsingin kaupunki

Agricolankatu 1-3:n alkuperäisen rakennuksen on suunnitellut Yrjö Sadeniemi ja se valmistui vuonna 1929. Tontilla on voimassa oleva asemakaava, jossa rakennuspaikka on määritetty merkinällä YO SR-2. Rakennus on ollut aina koulukäytössä.

Rakennus muutettiin Kruununhaan yläasteen koulun väistötiloiksi, tämän perusparannuksen ajaksi. Rakennuksessa tehtiin perusparannustoimenpiteitä, jotka perustuivat Kruununhaan yläasteen koulun väistötilatarpeisiin. Tavoitteena oli toteuttaa väistötilat nykyisiin opetustiloihin mahdollisimman pienin muutoksin. Rakennuksessa tehdyistä muutostoimenpiteistä merkittävimpiä olivat palo- ja poistumisturvallisuuden, esteettömyyden ja ilmanvaihdon parantaminen. Suurin osa opetustiloista ja työtiloista säilyvät ennallaan. Uusina opetustiloinan rakennukseen lisättiin muun muassa kotitalouden-, tekstiilityön, teknisentyön ja luonnontieteiden opetustilat.

Hoplaxskolan M 7-9

Munkkiniemi, Helsinki
Valmistumisvuosi: 2017
Laajuus: 5 700 brm2 (peruskorjaus)
Rakennuttaja: Helsingin kaupunki

Helsingin Munkkiniemessä sijaitseva ruotsinkielinen yläkoulu Hoplaxskolan on rakennettu kuudessa osassa vuosien 1949-1962 aikana. Alkuperäiset suunnitelmat tekivät arkkitehdit Arne Helander ja Bertel Liljeqvist. Rakennus on hyvin säilynyt alkuperäisessä asussaan ja edustaa tyypillistä aikakautensa arkkitehtuuria. Oppilaita kouluun mahtuu 237. Koulussa on myös aktiivista iltatoimintaa.

Rakennuspaikka sijaitsee puistomaisessa rinnemaastossa urheilukentän ja asuinkerrostalokortteleiden välissä ja rakennuksen eri rakennusvaiheet kiertyvät suojaisan piha-alueen ympärille. Tontille luonteen antavat vanhat puut, erityisesti valtavat männyt, jotka säilytettiin peruskorjauksen yhteydessä. Suojaista sisäpihaa on kehitetty toiminnallisesti monipuolisemmaksi ja samalla on pyritty säilyttämään sen vahva luonne.

Rakennus on peruskorjattu alkuperäistä henkeä kunnioittaen nykyisten opetusmenetelmien tarpeita vastaavaksi. Punatiiliset ja rapatut julkisivut säilytettiin alkuperäisessä asussaan ja sisätiloihin palautettiin alkuperäistä luonnetta esim. värien ja detaljien avulla. Rakennuksen uudet talotekniset installaatiot on pyritty sijoittamaan siten, että kohteen arkkitehtoninen perusilme ei häiriinny sisällä eikä ulkona. Suurimmat tilalliset muutokset tapahtuivat mediateekiksi muutetun aulatilan sekä ruokalan ja keittiön alueella.

Sampola, Tammerkosken taidepainotteinen lukio

Tampere
Valmistumisvuosi: 2013
Laajuus: 14000 brm2

Tampereella Kalevan kaupunginosassa sijaitseva Sampola on suurpiirteisessä massoittelussaan, avarissa sisätiloissaan ja pelkistetyssä detaljiikassaan aikakautensa tyylipuhtaimpia rakennuksia. Se on rakennettu 1960-luvun alussa arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta, suunnittelijoina arkkitehdit Timo Penttilä ja Kari Virta. Kapeat modernistiset rakennusmassat ja suuren pääsalin veistoksellinen massa on sijoitettu harkitusti ympäröivään kaupunkikuvaan.

Suurin haaste rakennuksen muuttamisessa uuden lukion tarpeisiin oli säilyttää sen virtaviivaisuus. Suurimmat muutokset sijoittuivat sisäpihaa ympäröivälle ensimmäisen kerroksen alueelle, jonne sijoitettiin taideopetuksen erikoisluokat. Talotekniikka, ikkunat ja kaikki pinnat sisätiloissa uusittiin. Pääsalin ja auditorion kalusteet uusittiin alkuperäisen hengen mukaisesti ja ison salin näyttämötekniset järjestelmät uusittiin monitoimisalin uusia tarpeita vastaaviksi. Uusittaessa rakennuksen ilmastointijärjestelmää oli mahdollista palauttaa kattoikkunoiden ateljeemainen luonnonvalo käyttöön.

Rakennuksen alkuperäiselle värien käytölle oli ominaista niukkuus. Valkoinen ja harmaa olivat sekä sisä- että ulkotilojen päävärit, joihin oli liitetty tehostevärejä. Tilojen visuaalinen perusilme on edelleen rauhallinen. Keskeiset värit ovat puu, valkoinen, harmaa ja musta. Tehostevärejä on käytetty lähinnä kalustuksessa ja alkuperäinen, esimerkiksi suuren salin istuimissa käytetty tumma punainen on säilytetty. Rakennuksen toiminta taidepainotteisena opetustilana tuo interiöörin oman, visuaalisesti rikkaan lisänsä.

Tahvonlahden ala-asteen koulu ja päiväkoti

Tahvonlahti, Helsinki
Hankesuunnitelma: 2017-2018
Toteutussuunnittelu: 2018-2023
Laajuus: 7 408 brm2

Suunniteltavaan koulurakennukseen sijoittuvat suomenkielisen perusopetuksen luokkatasot 1-6. sekä varhaiskasvatuksen tilat. Tahvonlahden ala-asteen ja päiväkodin mitoituksen tavoitteeksi on asetettu 500 oppilaspaikkaa sekä päiväkoti 210 lapselle. Rakennuksessa tulee työskentelemään n. 55-65 opettajaa.

Uusi laajennus täydentää olemassa olevaa kolmikerroksista koulurakennusta joka on julkisivuiltaan kalkkihiekkatiiltä ja peräisin vuodelta 1973 (suunnittelija Helvi Mether-Borgström, HKR). Uuden rakennuksen katujulkisivun selkeä muoto ja vaalea hahmo tekevät koulusta kutsuvan ja helposti lähestyttävän julkisen rakennuksen. Pihan puolella koulu avautuu maisemaan ja asettuu paikoilleen luonnonmuotoja noudatellen. Olemassa oleva rakennus korjataan perusteellisesti. Vaikka ulkoseinien pinta sekä eristeet uusitaan ja ikkunat vaihdetaan pyritään sen perusluonne säilyttämään. Uusi julkisivumateriaali vanhalla osalla on ohutrapattu rakennuslevy, kuultokäsitelty puu ja lasi. Uudisrakennuksen pääjulkisivumateriaalit ovat slammattu, poltettu tiili, kuultokäsitelty puu ja lasi.

Uudisrakennuksen arkkitehtuuri pohjaa rakennuksen toiminnallisiin tavoitteisiin sekä rakennuspaikan ominaispiirteisiin. Päiväkoti ja sen piha sijaitsevat rakennuksen itäpäädyssä. Alkuopetuksen tilat sijoittuvat päiväkodin yläpuolelle toiseen kerrokseen josta on myös yhteys koulun tiloihin. Koulun eteläpuolelle jäävä piha on luonnonkaunista avokalliota mäntyineen. Piha laskee etelään ja on ilmansuuntansa ja ilmastonsa puolesta toimiva välituntipihana. Olemassa olevaa ainutlaatuista luontoa pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon. Tästä syystä asfaltointi, leikkikalusteet sijoittuvat koulun läheisyyteen. Myös piha-alueet suunnitellaan esteettömiksi. Rakennuksen huolto tapahtuu pohjoispuolelta ja sen autopaikat sijoittuvat tontin itäosaan esteettömiä autopaikkoja lukuun ottamatta.

Opetustilat muodostavat avoimia opetuskokonaisuuksia, joita voidaan käyttää joustavasti erilaiseen opetukseen. Keskusaula ja siihen liittyvä monitoimitila katsomoineen yhdistää tilat toisiinsa, mutta se toimii myös opetuksen tilana. Tilasuunnittelun tavoitteena on tilojen moni- ja yhteiskäyttöisyys. Koulurakennus tulee tarjoamaan tiloja erilaiselle vapaa-ajan toiminnalle kouluajan ulkopuolella, myös kesäaikaan. Tämä on otettu huomioon kulkureittien ja kulunvalvonnan suunnittelussa. Tietoteknisissä asennuksissa otetaan huomioon tulevaisuuden oppimisympäristön vaatimukset.

Metropolian Taide- ja viestintäalan oppilaitos

Metropolian Ammattikorkeakoulu Arabianrannan yksikkö Hämeentie 161, Helsinki
Suunnittelun aloitusvuosi: 2015
Laajuus: 8046 brm2 (peruskorjaus), hankesuunnitelma
Rakennuttaja: Helsingin kaupunki

Metropolian Ammattikorkeakoulun Arabianrannan rakennuskompleksin historia ulottuu usealle vuosisadalle. Paikalla on toiminut jo 1740-luvulla värjäämö ja 1899 valmistui Theodor Höijerin suunnittelema punatiilinen kutomo- ja värjäämörakennus, joka jatkoi toimintaansa kehräämönä ja myöhemmin mm. kaupungin sähkölaitoksen keskusvarastona. Keskeiset laajennukset tehtiin 1958 ja 2005. Vuodesta 1999 lähtien rakennuksessa on toiminut Metropolian Ammattikorkeakoulun kulttuurin ja luovan toiminnan koulutusyksikkö. Rakennuksen etelä- ja keskiosat on suojeltu asemakaavan merkinnällä sr-1.

Käynnissä olevassa muutossuunnittelussa rakennus säilyy pääosin aikaisemmassa käytössään, mutta Metropolian kokonaisuudistusten yhteydessä tilaohjelman painotukset ja käyttäjäryhmät muuttuvat. Perusparannus- ja muutostöiden yhteydessä muokataan tiloja uusien käyttötarkoitusten vaatimuksiin sopiviksi ja kohennetaan rakennuksen yleistä toimivuutta. Keskeisiä muutosalueita ovat vanhaan kutomohalliin sijoittuvat uudet tilat sekä eri kerrosten sisäänkäyntien välisen yhteyden ja aulatilojen parantaminen. Keskeisessä osassa suunnittelussa on rakennuksen eri rakennusvaiheiden historian huomioon ottaminen uusien toimintojen sijoittuessa tiloihin.

Sakaran päiväkoti

Helsinki
Valmistumisvuosi: 2013
Laajuus: 1300 m2 (peruskorjaus)
Tilaaja: Helsingin kaupunki

Rakennus on valmistunut vuonna 1972, ja se edustaa alkuperäisiltä suunnitteluratkaisuiltaan silloisen ajan tyypillistä vähäeleistä ja karheata arkkitehtuuria. Päärakennuksessa on yksi maanpäällinen kerros ja pieni kellarikerros. Kellarikerrokseen sijoittuvat tekniset tilat ja varastotila. Rakennus on betonirunkoinen, tasakattoinen ja se on perustettu kalliolle. Ylä- ja alapohjarakenne sekä ovet ja ikkunat uusittiin. Uusi IV-konehuone rakennettiin katolle ja tekniset järjestelmät ajanmukaistettiin. Rakennus on toiminut päiväkotina valmistumisestaan lähtien. Myös piha kunnostettiin ja sen toimintoja monipuolistettiin. Suunnittelu käsitti arkkitehti-, sisustus- ja vihersuunnittelun.

< takaisin

Matinlahden koulu

Aapelinkuja 2-4, Espoo
Valmistumisvuosi: 2005
Laajuus: 5100 m2 (peruskorjaus) ja 900 m2 (laajennus)
Tilaaja: Espoon kaupunki

Peruskorjattava kohde, alun perin Matinkylän kansakoulu, on rakennettu pääosin 1970. Rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto E. V. Ungern-Stenberg & Co.

Suunnitelmassa kaksi vanhaa rakennusta, liikuntasalirakennus ja kaksikerroksinen L-muotoinen luokkarakennus, on yhdistetty laajennusosalla. Molemmat vanhat rakennukset edustavat kalkkihiekkatiilestä ja betonista rakennettua yksinkertaista, pilari-palkki-laatta-runkoista tasakattoista koulurakennustyyliä. Peruskorjauksen yhteydessä ankeahkoa yleisilmettä kohennettiin hakemalla julkisivujen käsittelyssä aiempaa valoisampia sävyjä.

Toiminnallisesti suurin muutos on vanhat rakennukset sisäyhteydellä yhdistävä ruokasaliosa, joka muodostaa uuden keskustilan ja painopisteen kokonaisuudelle. Luokkarakennuksen luokkajakoon on puututtu vain niin paljon kuin ohjelmallisista syistä on ollut tarpeen. Uudet installaatiot on pyritty sopeuttamaan massan kokonaishahmoon mahdollisimman vähän häiritseviksi. Peruskorjaus suoritettiin kolmessa eri rakennusvaiheessa olemassa olevien tilojen hyödyntämiseksi koko rakentamisen ajan.

Korkeasaaren luontokoulu Arkki

Korkeasaari, Helsinki
Valmistumisvuosi: 2016
Laajuus: 154 m2 (peruskorjaus)
Tilaaja: Helsingin kaupunki

Korkeasaaren eläintarhan toiminta tarvitsi lisää opetustiloja luontokoulu Arkkia varten. Korkeasaaren luoteisosassa sijaitseva vanha yksikerroksinen puurakennus on rakennettu vuonna 1929 Korkeasaaren eläintarhan puutarhurin asunnoksi. Se muutettiin asuintilasta toimistotilaksi vuoden 1979 peruskorjauksessa. Nyt puutarhurin tupa muutettiin toimistorakennuksesta luontokoulun tarpeisiin soveltuvaksi. Peruskorjauksen yhteydessä rakennuksesta tehtiin lisäksi esteetön.

< takaisin