Sampola, Tammerkosken taidepainotteinen lukio

Tampere
Valmistumisvuosi: 2012
Laajuus: 14000 brm2

Tampereella Kalevan kaupunginosassa sijaitseva Sampola on suurpiirteisessä massoittelussaan, avarissa sisätiloissaan ja pelkistetyssä detaljiikassaan aikakautensa tyylipuhtaimpia rakennuksia. Se on rakennettu 1960-luvun alussa arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta, suunnittelijoina arkkitehdit Timo Penttilä ja Kari Virta. Kapeat modernistiset rakennusmassat ja suuren pääsalin veistoksellinen massa on sijoitettu harkitusti ympäröivään kaupunkikuvaan.

Suurin haaste rakennuksen muuttamisessa uuden lukion tarpeisiin oli säilyttää sen virtaviivaisuus. Suurimmat muutokset sijoittuivat sisäpihaa ympäröivälle ensimmäisen kerroksen alueelle, jonne sijoitettiin taideopetuksen erikoisluokat. Talotekniikka, ikkunat ja kaikki pinnat sisätiloissa uusittiin. Pääsalin ja auditorion kalusteet uusittiin alkuperäisen hengen mukaisesti ja ison salin näyttämötekniset järjestelmät uusittiin monitoimisalin uusia tarpeita vastaaviksi. Uusittaessa rakennuksen ilmastointijärjestelmää oli mahdollista palauttaa kattoikkunoiden ateljeemainen luonnonvalo käyttöön.

Rakennuksen alkuperäiselle värien käytölle oli ominaista niukkuus. Valkoinen ja harmaa olivat sekä sisä- että ulkotilojen päävärit, joihin oli liitetty tehostevärejä. Tilojen visuaalinen perusilme on edelleen rauhallinen. Keskeiset värit ovat puu, valkoinen, harmaa ja musta. Tehostevärejä on käytetty lähinnä kalustuksessa ja alkuperäinen, esimerkiksi suuren salin istuimissa käytetty tumma punainen on säilytetty. Rakennuksen toiminta taidepainotteisena opetustilana tuo interiöörin oman, visuaalisesti rikkaan lisänsä.


Metropolian Taide- ja viestintäalan oppilaitos

Metropolian Ammattikorkeakoulu Arabianrannan yksikkö Hämeentie 161, Helsinki
Valmistumisvuosi: 2018, suunnittelu käynnissä
Laajuus: 8046 brm2 (peruskorjaus)
Rakennuttaja: Helsingin kaupunki

Metropolian Ammattikorkeakoulun Arabianrannan rakennuskompleksin historia ulottuu usealle vuosisadalle. Paikalla on toiminut jo 1740-luvulla värjäämö ja 1899 valmistui Theodor Höijerin suunnittelema punatiilinen kutomo- ja värjäämörakennus, joka jatkoi toimintaansa kehräämönä ja myöhemmin mm. kaupungin sähkölaitoksen keskusvarastona. Keskeiset laajennukset tehtiin 1958 ja 2005. Vuodesta 1999 lähtien rakennuksessa on toiminut Metropolian Ammattikorkeakoulun kulttuurin ja luovan toiminnan koulutusyksikkö. Rakennuksen etelä- ja keskiosat on suojeltu asemakaavan merkinnällä sr-1.

Käynnissä olevassa muutossuunnittelussa rakennus säilyy pääosin aikaisemmassa käytössään, mutta Metropolian kokonaisuudistusten yhteydessä tilaohjelman painotukset ja käyttäjäryhmät muuttuvat. Perusparannus- ja muutostöiden yhteydessä muokataan tiloja uusien käyttötarkoitusten vaatimuksiin sopiviksi ja kohennetaan rakennuksen yleistä toimivuutta. Keskeisiä muutosalueita ovat vanhaan kutomohalliin sijoittuvat uudet tilat sekä eri kerrosten sisäänkäyntien välisen yhteyden ja aulatilojen parantaminen. Keskeisessä osassa suunnittelussa on rakennuksen eri rakennusvaiheiden historian huomioon ottaminen uusien toimintojen sijoittuessa tiloihin.

Hoplaxskolan M 7-9

Munkkiniemi, Helsinki
Valmistumisvuosi: 2017, rakenteilla
Laajuus: 5 700 brm2 (peruskorjaus)
Rakennuttaja: Helsingin kaupunki

Helsingin Munkkiniemessä sijaitseva ruotsinkielinen yläkoulu Hoplaxskolan on rakennettu kuudessa osassa vuosien 1949-1962 aikana. Alkuperäiset suunnitelmat teki arkkitehdit Arne Helander ja Bertel Liljeqvist. Rakennus on hyvin säilynyt alkuperäisessä asussaan ja edustaa tyypillistä aikakautensa arkkitehtuuria. Oppilaita kouluun mahtuu 237. Koulussa on myös aktiivista iltatoimintaa.

Rakennuspaikka sijaitsee puistomaisessa rinnemaastossa urheilukentän ja asuinkerrostalokortteleiden välissä ja rakennuksen eri rakennusvaiheet kiertyvät suojaisan piha-alueen ympärille. Tontille luonteen antavat vanhat puut, erityisesti valtavat männyt, jotka pyritään säilyttämään.

Rakennus peruskorjataan alkuperäistä henkeä kunnioittaen nykyisten opetusmenetelmien tarpeita vastaavaksi. Punatiiliset ja rapatut julkisivut säilytetään alkuperäisessä asussaan ja sisätiloihin palautetaan alkuperäistä luonnetta esim. värien ja detaljien avulla. Suurimmat tilalliset muutokset tapahtuvat mediateekiksi muutettavan aulatilan sekä ruokalan ja keittiön alueella.

Kruununhaan yläaste

Kruununhaka, Helsinki
Suunnittelun aloitusvuosi: 2015
Laajuus: 5 400 brm2 (peruskorjaus)
Rakennuttaja: Helsingin kaupunki

Kruununhaan koulun alkuperäisen, punatiilisen rakennuksen suunnitteli Onni Törnqvist vuonna 1897 ja se valmistui vuonna 1899. Vuoden 1944 pommituksissa vaurioitunut rakennus korjattiin ja sitä laajennettiin Hilding Ekelundin ja Lasse Björkin laatimien suunnitelmien mukaan vuonna 1950. Rakennuksen vanha osa on viisikerroksinen. Se yhdistyy tiililaattapintaisen nivelosan kautta rapattuun, kolme kerrosta korkeaan laajennusosaan. Rakennukset ovat massiivitiilirakenteisia betonisin välipohjin ja punatiilikatoin.

Rakennukseen tehdään laaja talotekninen uudistus, jonka yhteydessä koulun opetustiloja korjataan ja muutetaan paremmin uuden opetussuunnitelman ja -metodien tarpeisiin sopiviksi. Rakennukseen sovitetaan yhdisteltävät ja muunneltavat monikäyttötilat, pienryhmätilat ja itsenäiseen työskentelyyn sopivat tilat sekä hyvin varustellut teknisen työn tilat, kotitalouden opetuskeittiöt, tekstiilityötilat ja kuvataiteen opetustilat. Myös opetus- ja muun henkilökunnan tilat ja oppilashuollon tilat sekä liikuntasali uusitaan. Peruskorjauksen yhteydessä parannetaan koulun paloturvallisuutta ja esteettömyyttä. Pihan muutoksella ja korjauksilla lisätään sen viihtyisyyttä ja liikuntaan houkuttelevuutta.

Matinlahden koulu

Aapelinkuja 2-4, Espoo
Valmistumisvuosi: 2005
Laajuus: 5100 m2 (peruskorjaus) ja 900 m2 (laajennus)
Tilaaja: Espoon kaupunki

Peruskorjattava kohde, alun perin Matinkylän kansakoulu, on rakennettu pääosin 1970. Rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto E. V. Ungern-Stenberg & Co.

Suunnitelmassa kaksi vanhaa rakennusta, liikuntasalirakennus ja kaksikerroksinen L-muotoinen luokkarakennus, on yhdistetty laajennusosalla. Molemmat vanhat rakennukset edustavat kalkkihiekkatiilestä ja betonista rakennettua yksinkertaista, pilari-palkki-laatta-runkoista tasakattoista koulurakennustyyliä. Peruskorjauksen yhteydessä ankeahkoa yleisilmettä kohennettiin hakemalla julkisivujen käsittelyssä aiempaa valoisampia sävyjä.

Toiminnallisesti suurin muutos on vanhat rakennukset sisäyhteydellä yhdistävä ruokasaliosa, joka muodostaa uuden keskustilan ja painopisteen kokonaisuudelle. Luokkarakennuksen luokkajakoon on puututtu vain niin paljon kuin ohjelmallisista syistä on ollut tarpeen. Uudet installaatiot on pyritty sopeuttamaan massan kokonaishahmoon mahdollisimman vähän häiritseviksi. Peruskorjaus suoritettiin kolmessa eri rakennusvaiheessa olemassa olevien tilojen hyödyntämiseksi koko rakentamisen ajan.


Korkeasaaren luontokoulu Arkki

Korkeasaari, Helsinki
Valmistumisvuosi: 2016
Laajuus: 154 m2 (peruskorjaus)
Tilaaja: Helsingin kaupunki

Korkeasaaren eläintarhan toiminta tarvitsi lisää opetustiloja luontokoulu Arkkia varten. Korkeasaaren luoteisosassa sijaitseva vanha yksikerroksinen puurakennus on rakennettu vuonna 1929 Korkeasaaren eläintarhan puutarhurin asunnoksi. Se muutettiin asuintilasta toimistotilaksi vuoden 1979 peruskorjauksessa. Nyt puutarhurin tupa muutettiin toimistorakennuksesta luontokoulun tarpeisiin soveltuvaksi. Peruskorjauksen yhteydessä rakennuksesta tehtiin lisäksi esteetön.


< takaisin